eli mitä savi minulle opetti?
Savityöskentely oli minulle rakkautta ensi kosketuksella. Opiskelin muoto-opintoja ollessani raskaana ja silloinen opettajani pyysi minua pitämään paljon lepotaukoja ja tekemään vain pienen 20 cm korkean veistostyön, koska kehoni muotovoimat työskentelivät nyt synnyttääkseen uusia muotoja kehoni sisällä. Oli tärkeää käyttää energiani ensisijaisesti siihen ja vasta sitten ulkoiseen työskentelyyn. Tämä teki minuun suuren vaikutuksen.
Koska savi puhui minulle niin vaivattomasti, veistoksesta tuli lopulta ihmisen ylävartalon kokoinen teos, jonka äärellä puhuminen synnytti kaiun – ikään kuin veistos olisi vastannut minulle.
Maailmassa, joka on jatkuvan sekasorron ja keskeneräisyyden keskellä tarvitsemme pieniä arkisia asioita, jotka vahvistavat aikaansaamisen tunnettamme ja keskittävät huomiomme. Kun pysähdymme esimerkiksi ruuan valmistuksen äärelle, huomaamme että sillä on alku ja loppu.
Yhdysvaltojen entinen ensimmäinen nainen Michelle Obama puhuu inspiroivasti pienten asioiden voimasta. Hän tekee jatkuvasti töitä ihmisoikeuksien puolesta ja antirasistinen työ on loputonta. Uupuneena Michelle löysi levon neuletyön äärestä: ”Kun neuloja aloittaa projektin, hän luo silmukoita. Kun neule on valmis, hän päättää silmukat. Ne ovat kohtuumittaisen rajallisen asian alku ja loppu.”
Pienet arkiset asiat tuntuvat usein rasitteilta, jotka pitää hoitaa kaiken muun työn lisäksi. Mieluummin annamme robotti-imurin hoitaa työn puolestamme (ja selaamme sen ajan puhelintamme). Arjen teot, joilla on alku ja loppu, ovat itseasiassa parasta lepoa aivoillemme: mieli saa vaeltaa tai keskittyä yhteen asiaan.
Tämä on parasta, mitä voimme tehdä aivojemme ja mielemme terveydelle maailmassa, jossa huomiotamme vaaditaan koko ajan johonkin suuntaan. Huomion vaatiminen saa sykkeemme nousemaan ja mielemme käymään ylikierroksilla. PIM! Vilkuilulle ja skrollailulle ei ole loppua. Jatkuvan infotulvan ja keskeytysten sanotaan olevan aivoillemme sama, mitä tupakointi on keuhkoille.
”The world moves fast, but that doesn`t mean we have to.
The world has never complained about how busy it is.
Is it the world that`s busy, or my mind?”
– Heamin Sunim, buddhalainen munkki
Saven työstäminen on parasta lepoa omalle sykkeelleni. Kun mieleni täyttää meteli, otan käsiini savea ja huomioni siirtyy kuin itsestään pieneen palaan maata. Parasta on olemisen vapaus. Tuoksu. Tuntu. Suorittamisesta vapaa tila. Annan ajatuksilleni muuta tekemistä ja ne alkavat vapautua kaikesta kuormasta. Kuuntelen hetken saven tahtoa antaen sen olla kuski ja minä olen takapenkillä. Käytän vaivatessa koko kehoani. Käytän kämmeniäni, jotka ovat koko keho pienoiskoossa. Muistutan itseäni hengittämään syvään.
Saamme nykyään noin 20 000 kertaa enemmän informaatiota kuin ennen. Digitaalinen häly on kivikautisille aivoillemme uutta. Aikuinen voi työskennellä keskimäärin 6 minuuttia keskeytyksettä, kunnes joku laite vaatii huomiotamme. Kestää noin 23 minuuttia päästä takaisin keskittyneeseen tilaan. Savityöskentelyssä on se hyvä puoli, että kädet ovat savessa. Muu maailma saa odottaa, kunnes olen valmis pesemään käteni.
Kuinka usein hiljennät tietoisesti aivojesi kuormaa verrattuna kainaloittesi pesuun? Mielemme kaipaa puhdistumista samalla tavalla kuin kainalomme. Meiltä unohtuu aivojen huoltaminen kiihtyvässä kulttuurissamme ja ihmettelemme, miksi olemme jatkuvasti niin uupuneita.
3 tapaa hiljentää mielen kuormaa pienillä asioilla:
Mieti, mikä on pieni arkinen tai luova asia, josta nautit ja joka keskittää huomiosi niin, että saat lepotauon kaikesta muusta? Sudoku? Taidepäiväkirja? Pullataikina? Kitaran soitto? Lennokin taittelu? Tee se nyt. Vaikka vain 5-10 minuuttia.
Kun haluat rentouttaa ja ladata mieltäsi eli huoltaa aivojesi terveyttä säännöllisesti, valitse 2 asiaa, jotka ovat sinulle mielekkäitä ja vaativat huomiotasi ja tee niitä hetken ajan joka päivä.
Pidä tauko. Keskity esim. kahvin juomiseen ilman puhelinta. Katsele kauas, anna mielen tylsistyä 5 minuutin ajan. Toista.
Käsillä tekeminen on meditatiivista, jopa terapeuttista. Savi rauhoittaa vilkkaan mieleni. Kehoni saa tekemistä, jolloin poukkoilu pysähtyy. Siihen perustuu saven voima.
Käytän savea mm. hyvin vilkkaiden tai neurokirjolle kuuluvien lasten ja aikuisten kanssa. Jos työskentelet ohjaustyössä tai olet vilkkaan lapsen vanhempi, pidä savea saatavilla. Savi, luonnonmukainen muovailuvaha ja taikataikina ovat perhetyön perustyökalut. Jos johdat työtiimiä, kokeile tiimille savityötä.
Savessa on paljon samaa kuin ihmisessä ja se toimii työkaluna kohtaamiselle, kuulluksi tulemiselle, muutoksen tekemiselle, inklusiivisuudelle, kehorauhalle ja antirasismille sekä metaforana arjen peruskysymyksille (esim. Mitä minulle kuuluu? Minkälainen suhde minulla on omaan kehooni? Mikä auttaisi uupumiseeni? Mistä nautin työssäni? Minkä muutoksen kaipaan elämääni? Mistä nautin? Mikä on suuntani elämässä?).
Kun työtilanne, koti ja koko maailma ovat kaaoksessa, keskity pieniin asioihin. Savityö tai yhden pöydän siivoaminen ei poista sotaa, rasismia, ihmisoikeuksien rikkomista, köyhyyttä, läheisen menettämistä, sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää tai ilmastokriisiä, mutta se auttaa rauhoittamaan mielen. Kun mielemme rauhoittuu, voimme toimia näiden asioiden hyväksi. Kun kaikki paikat ovat levällään, riittää, että yhden pienen kohdan saa kuntoon, jotta katse voi mennä lepäämään. Kun mieli voi levätä hetken, se vapauttaa tilaa toiminnalle.
“The world is experienced according to the state of one`s mind. When your mind is joyful and compassionate, the world is, too.
When your mind is filled with negative thoughts (and chaos), the world appears negative, too.
When you feel overwhelmed and busy, remember that you are not powerless.
When your mind rests, the world also rests.”
– Haemin Sunim, buddhalainen munkki
Comments